Yards and Data Centers set new HR Standards
YardMate's CEO Kari Härkönen in Turun Sanomat editorial page in the 19th, December, 2025. See "Puheenvuoro", article in Finnish: Telakat ja datakeskukset linjaavat henkilöstöalaa (text also below)
Turun Sanomat
19.12.2025 5.00
Suomeen on saatu kansantaloudellisesti merkittäviä tilauksia meriteollisuuden ja datakeskusten puolelta. Suomen koko meriklusterin budjetti oli vuonna 2023 reilu 17 miljardia euroa, josta puhtaasti meriteollisuuden osuus lähes 12 miljardia euroa. Vaikka se on vain reilu viidennes Saksan ja Tanskan meriteollisuuden koosta, on se Suomen mittakaavassa suuri ja entisestään kasvava työllistäjä uusien tilausten myötä. Nykyiselläänkin työllistävä vaikutus vastaa jotakuinkin metsäteollisuuden työpaikkojen suuruusluokkaa.
Meriteollisuudella on Suomessa pitkät perinteet, joka näkyy paljolti erikoisosaamisessa. Esimerkiksi arktisesta laivanrakennusosaamisesta kertoo paljon se, että noin 80 prosenttia koko maailman jäänmurtajien suunnittelusta tehdään Suomessa, ja reilusti yli puolet murtajista myös rakennetaan meillä. Suunnittelun tietotaito ei ole ihan heti korvattavissa rapakon takana, saati muualla, mutta osaavien rakentajien löytäminen ja tekemisen hinnoittelu kilpailukykyiseksi tuo haasteita.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Sen sijaan datakeskuksien rantautuminen Suomeen näyttää tulleen monelle suurellekin rakennuttajalle miltei yllätyksenä. Sen huomaa mm. siinä, että tekijöitä etsitään nyt joka kolkasta. Herää kysymys, miksi tähän ei oltu varauduttu aiemmin. Esimerkiksi varsin tunnettu saksalainen datakeskus, Hetzner Online GmBh, perusti Suomen yksikkönsä (Hetzner Finland) jo vuonna 2015. Pohjustusta on kuitenkin tehty ansiokkaasti mm. vuonna 2014 perustetun alan yhdistyksen, Finnish Data Center Associationin (FDCA), toimesta. Yhdistyksen keräämien tietojen mukaan Suomeen on tulossa noin 12 miljardin euron investoinnit vuoteen 2030 mennessä, joka toisi rakentamisvaiheessa pelkästään verotuloina noin 1,7 miljardia euroa, ja keskusten valmistuttuakin vuosittain 400 miljoonaa euroa vuodesta 2030 eteenpäin – nämä ennusteet laskettuna vieläpä ilman ICT-hankintoja.
Todellista datakeskusten Suomeen tuomaa kassavirtaa ei tietenkään voi ennakkoon lyödä lukkoon, varsinkin kun poliittisen päätöksenteon haparointi vaikeuttaa toteutumista, mutta kasvuennuste liikevaihdolle on kuitenkin useita miljardeja euroja. Huomioitavaa on - toisin kuin monet tuntuvat ajattelevan - että rakentamisvaiheen jälkeen talous- ja työllisyysvaihe ei suinkaan pysähdy. Datakeskukset tuovat jatkossa merkittävän lisän jo ennestään Suomen suurimpaan palveluvientialaan, ICT:hen, jonka liikevaihto pyörii tällä hetkellä noin 10 miljardissa eurossa. Datakeskusten myötä tähän on tulossa kasvua varovaistenkin ennusteiden mukaan vähintään 5 miljardia euroa. Edelleen voidaan nostaa esiin, että vaikka keskusten omistus voi olla ulkomailla, niin työllisyysvaikutus, verotulot, sekä palvelu-, energia- ym. tuotot jäävät pääosin Suomeen.
Datakeskukset tuovat jatkossa merkittävän lisän jo ennestään Suomen suurimpaan palveluvientialaan, ICT:hen, jonka liikevaihto pyörii tällä hetkellä noin 10 miljardissa eurossa.
Haasteitakin on, joista työvoimapolitiikka yhtenä oleellisimpana. Suomessa rakennuskustannukset ovat perinteisesti olleet kilpailukyvyn haasteena globaalissa vertailussa. Toimitusketjuista on aina pyritty optimoimaan jokainen euro, joka on synnyttänyt myös harmaata taloutta, erityisesti alihankintaketjujen perimmäisiin osiin. Tilaajavastuiden tiukentuessa osaamista tultaneen optimoimaan entisestään. Tämä voi tarkoittaa palkkojen ja alihankintakustannusten nousua, mutta entistä kustannustehokkaammalla työvoimalla. Edelleen tämä luo painetta rekrytointiin ja alihankinnan käyttöön.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Vuokratyö on muodostunut jo tietynlaiseksi perinteeksi erityisesti projektiluontoisiin ja tilapäisiin rakennusprojekteihin. Tehokkaan työn optimoinnin kannalta sen haasteena on kuitenkin puutteellinen alakohtainen osaaminen. Vuokratyöyritysten voi olla vaikea arvioida tekijöidensä todellista osaamista, vaikka sertifikaatit näyttäisivätkin hyvältä paperilla. Tämä korostuu tuotaessa työvoimaa ulkomailta. Tällöin telakoiden ja datakeskurakentajien voi olla perustellumpaa satsata laadukkaisiin, erikoistuneisiin alihankintayrityksiin, sekä palkkaamaan väkeä enemmän suoraan ilman välikäsiä - näin eristyisesti kriittisen infran osaajien kohdalla.
Geopoliittinen tilanne tuo rekrytointiin, alihankintaan, ja vuokratyöhön omat haasteensa. Monien yritysten valmiiksi rakentamat kansainväliset toimituskanavat liittyvät maihin, joista ei käytännössä enää voida tuoda työvoimaa. Tätä osaamista kannattaa kuitenkin hyödyntää. Nykytilanteessa voisi olla järkevää tehdä tiiviimpää yhteistyötä, esimerkiksi yhdistämällä alihankkijoiden rautaista substanssiosaamista vuokratyöyritysten kansainvälisen työvoiman hankintaprosesseihin.
Kirjoittaja on henkilöarvioija ja kognitiotietelijä, joka testaa erikoisosaajien kompetensseja meneillään olevassa väitöstutkimuksessaan.